Muinaiset Songtext
Songtext powered by LyricFind
Polku jostain tuttu vie eksyneet mukanaan | Kaatuneet puut metsän reunaan
askeleet johdattavat | Täällä
vielä kaikuu laulu niiden muinaisten voimien | Joiden kyyneleistä heijastuu
lopun nähnyt tähdetön yö |
Varmasti lehdet maassa mätänevät jotain muistavat | Ehkä kuulivat kun tuhon
airuet tästä ohi ratsastivat |
Kaukana sodasta ja nälästä | Kaukana maailmasta joka syttyi tuleen | On tänne
jäätävä, meitä on niin vähän |
Luotettava jumaliin, ehkä hetken vielä selviämme | Saamme yösijan viereltä
kantojen, lehvistä peiton | On
askeleet johdattavat | Täällä
vielä kaikuu laulu niiden muinaisten voimien | Joiden kyyneleistä heijastuu
lopun nähnyt tähdetön yö |
Varmasti lehdet maassa mätänevät jotain muistavat | Ehkä kuulivat kun tuhon
airuet tästä ohi ratsastivat |
Kaukana sodasta ja nälästä | Kaukana maailmasta joka syttyi tuleen | On tänne
jäätävä, meitä on niin vähän |
Luotettava jumaliin, ehkä hetken vielä selviämme | Saamme yösijan viereltä
kantojen, lehvistä peiton | On
turha pelätä virtaavaa vettä | Ei täällä taivaalta sada tuhkaa | Jos et tunne
itseäsi pimeässä | Et tiedä mitä
kuulet hiljaisuudessa | Suusta suuhun kulkevat ikiaikaiset viisaudet | Sanat
vuosilta ennen syntymäämme |
Kaiken sen tiesimme vaan emme ymmärtäneet | Kun tuhannet silmät meitä
tuijottavat | Niiden suuntaan
kääntyvät päämme | Kohdatkaa muinaiset! | Muinainen mahti, joka repii luomukset
ihmisten | Ja syntyy
itse uudelleen | Kun taivas aukenee ja kastelee maan | Juurtuu kiveen puu
jokainen | Niin kaatuvat seinät
linnoitusten | Kuin lasi pirstoutuvat vihan muurit | Ruostuvat koneet ajan
edestämme päättyneen |
Jäävät pohjaan laivat unohtuneet | Ja jälkemme huuhtoutuvat puhtaaseen veteen |
Hetkessä pyyhkiytyvät
vuodet tuhannet | Palaavat maahan pyhät kirjoitukset | Kohdatkaa muinaiset! |
Kohdatkaa uusi maailma!
[English translation:]
The Ancient Ones
A trail dimly familiar takes the lost ones along | Fallen trees lead the steps
to the forest's edge | The song
of the ancient forces still echoes here | Reflected in their tears: a starless
night which has seen the end |
The rotting leaves on the ground surely remember | Perhaps they heard the
harbingers of doom riding
past | Far from war and hunger | Far from the world which was set ablaze | Here
we must remain, we are
so few | To trust the gods, perhaps for another moment we'll survive | Beneath
the stubs we'll make our
beds, with foliage as our blankets | No need to fear the flowing water | No ash
pouring down from the
sky here | If unfamiliar with yourself in the darkness | You will not know what
you hear in the silence |
From mouth to mouth the ancient wisdom's travel | Words dating from years before
our birth | We knew
it all, yet lacked understanding | As we are gazed at by a thousand eyes |
Towards them our heads turn |
Meet the Ancient Ones! | The Ancient Power which tears down the creations of
man | And is itself
reborn | As heaven opens and drenches the land | Every tree is rooted in stone
| Thus the walls of the
fortress fall | The walls of hatred splintered like glass | Rusting machines
from a time gone by | Ships
remain at the bottom, forgotten | And all our traces washed in clean water |
Thousands of years wiped
away in a flash | Holy writings return to the ground | Meet the Ancient Ones! |
Meet the new World!
itseäsi pimeässä | Et tiedä mitä
kuulet hiljaisuudessa | Suusta suuhun kulkevat ikiaikaiset viisaudet | Sanat
vuosilta ennen syntymäämme |
Kaiken sen tiesimme vaan emme ymmärtäneet | Kun tuhannet silmät meitä
tuijottavat | Niiden suuntaan
kääntyvät päämme | Kohdatkaa muinaiset! | Muinainen mahti, joka repii luomukset
ihmisten | Ja syntyy
itse uudelleen | Kun taivas aukenee ja kastelee maan | Juurtuu kiveen puu
jokainen | Niin kaatuvat seinät
linnoitusten | Kuin lasi pirstoutuvat vihan muurit | Ruostuvat koneet ajan
edestämme päättyneen |
Jäävät pohjaan laivat unohtuneet | Ja jälkemme huuhtoutuvat puhtaaseen veteen |
Hetkessä pyyhkiytyvät
vuodet tuhannet | Palaavat maahan pyhät kirjoitukset | Kohdatkaa muinaiset! |
Kohdatkaa uusi maailma!
[English translation:]
The Ancient Ones
A trail dimly familiar takes the lost ones along | Fallen trees lead the steps
to the forest's edge | The song
of the ancient forces still echoes here | Reflected in their tears: a starless
night which has seen the end |
The rotting leaves on the ground surely remember | Perhaps they heard the
harbingers of doom riding
past | Far from war and hunger | Far from the world which was set ablaze | Here
we must remain, we are
so few | To trust the gods, perhaps for another moment we'll survive | Beneath
the stubs we'll make our
beds, with foliage as our blankets | No need to fear the flowing water | No ash
pouring down from the
sky here | If unfamiliar with yourself in the darkness | You will not know what
you hear in the silence |
From mouth to mouth the ancient wisdom's travel | Words dating from years before
our birth | We knew
it all, yet lacked understanding | As we are gazed at by a thousand eyes |
Towards them our heads turn |
Meet the Ancient Ones! | The Ancient Power which tears down the creations of
man | And is itself
reborn | As heaven opens and drenches the land | Every tree is rooted in stone
| Thus the walls of the
fortress fall | The walls of hatred splintered like glass | Rusting machines
from a time gone by | Ships
remain at the bottom, forgotten | And all our traces washed in clean water |
Thousands of years wiped
away in a flash | Holy writings return to the ground | Meet the Ancient Ones! |
Meet the new World!
Songtext powered by LyricFind